Tekoälyagentti

Tavallinen chatbot vastaa yhteen kysymykseen kerrallaan. Tekoälyagentille annetaan tavoite, ja se päättää itse, mitä tekee seuraavaksi. Se voi hakea tietoa, ajaa koodia, lukea tuloksen ja yrittää uudelleen, jos jokin meni pieleen. Ihmisen ei tarvitse ohjata jokaista välivaihetta. Pyyntö ”selvitä kilpailijoiden hinnat ja kokoa ne taulukkoon” vaatii agentilta useita hakuja, sivujen lukemista ja taulukon kokoamista, ja käyttäjä näkee usein vain valmiin tuloksen.

Teknisesti agentti on yleensä tavallinen suuri kielimalli, jonka ympärille on rakennettu silmukka ja joukko työkaluja. Agentiksi kutsutaan nykyään vähän kaikkea, joten sanaa kannattaa lukea varauksella myös tuote-esitteissä.

Miten tekoälyagentti toimii?

Agentin toiminta on kierros, joka toistuu kunnes työ on tehty:

1. Malli saa tavoitteen ja listan työkaluista, joita se saa käyttää.
2. Se valitsee seuraavan askeleen ja kutsuu työkalua, esimerkiksi hakua, tietokantaa tai sähköpostin lähetystä.
3. Työkalun palauttama tulos lisätään mallin kontekstiin.
4. Malli arvioi tuloksen ja jatkaa seuraavaan askeleeseen tai lopettaa.

Työkalut kytketään agenttiin yhä useammin Model Context Protocolin (MCP) avulla. Anthropic julkaisi MCP:n avoimena standardina marraskuussa 2024. Sen ansiosta saman työkalun, vaikkapa julkaisujärjestelmän tai Figma-tiedoston, voi liittää eri valmistajien agentteihin.

Mikä ero on tekoälyagentilla ja chatbotilla?

Ero on itsenäisyydessä. Chatbot kirjoittaa vastauksen ja jää odottamaan seuraavaa viestiä. Agentti tekee asioita: varaa ajan kalenteriin, päivittää asiakasrekisteriä tai avaa koodimuutoksen tarkistettavaksi. Siksi agentin virhe tulee myös kalliimmaksi. Väärä vastaus chatissa harmittaa, mutta asiakkaalle väärin lähetetty tarjous on jo oikea ongelma.

Raja ei ole tarkka. Moneen chat-palveluun on tullut agenttitila, jossa sama keskustelu voi selata verkkoa ja täyttää lomakkeita käyttäjän puolesta.

Missä tekoälyagentteja käytetään verkkosivuprojekteissa?

Ohjelmointiagentit, kuten Claude Code ja OpenAI Codex, lukevat projektin tiedostot, kirjoittavat koodia, ajavat testit ja korjaavat löytämänsä virheet. Next.js- ja Sanity-projektissa agentti voi esimerkiksi lisätä uuden sisältölohkon skeemaan, päivittää kyselyn ja rakentaa lohkolle komponentin. Ne onnistuvat paremmin koodissa, jossa käytännöt on kirjattu ja tyypitys ja testit kertovat heti, menikö jotain rikki.

Itse sivustolla agentti voi toimia vaikkapa asiakaspalvelussa, jossa se hakee vastauksen ohjeista ja kirjaa tukipyynnön, tai liidien käsittelyssä, jossa se täydentää yhteydenottolomakkeen tiedot ennen kuin ne menevät myynnille.

Oikeudet kannattaa rajata tiukasti. Lukuoikeus on turvallinen alku. Julkaisu- ja lähetysoikeudet voi antaa myöhemmin, kun on nähnyt, miten agentti käyttäytyy, ja tärkeimmät toimet kannattaa jättää ihmisen hyväksyttäviksi. Varovaisuutta tarvitaan etenkin silloin, kun agentti lukee ulkopuolista sisältöä, kuten sähköposteja tai verkkosivuja. Sinne kirjoitettu ohje voi saada agentin tekemään jotain, mitä käyttäjä ei pyytänyt. Tätä kutsutaan kehoteinjektioksi (prompt injection).