Generatiivinen tekoäly

Generatiivinen tekoäly tarkoittaa malleja, jotka tuottavat jotain uutta: tekstiä, kuvia, puhetta, videota tai ohjelmakoodia. Tekstin puolella tutuimpia ovat ChatGPT, Claude ja Gemini, kuvissa esimerkiksi Midjourney. Laajalle yleisölle aihe tuli tutuksi marraskuussa 2022, kun OpenAI julkaisi ChatGPT:n ja kuka tahansa pääsi kokeilemaan sitä selaimessa.

Nimi kertoo erosta aiempaan. Perinteinen koneoppiminen luokittelee ja ennustaa: se päättää, onko sähköposti roskapostia, tai arvioi, kuinka todennäköisesti asiakas peruu tilauksensa. Generatiivinen malli tekee uutta aineistoa, joka muistuttaa sitä, mitä se on koulutuksessa nähnyt.

Miten generatiivinen tekoäly toimii?

Malli koulutetaan valtavalla määrällä esimerkkejä. Tekstiä tuottavat kielimallit oppivat ennustamaan, mikä sana tai sanan osa tulee todennäköisimmin seuraavaksi. Kun ennustus toistetaan yhä uudelleen, syntyy kokonainen vastaus. Kuvamallit perustuvat yleensä diffuusioon. Ne lähtevät liikkeelle satunnaisesta kohinasta ja poistavat sitä vaihe vaiheelta, kunnes jäljellä on kehotteeseen sopiva kuva.

Mallilla ei ole tietokantaa, josta se tarkistaisi faktat. Se tuottaa todennäköisen jatkon, joten vastaus voi kuulostaa varmalta ja olla silti väärä. Tätä kutsutaan hallusinoinniksi.

Mihin generatiivista tekoälyä käytetään verkkosivuprojekteissa?

Verkkosivuja tehdessä sitä näkee nykyään lähes joka vaiheessa:

• Tekstien ensimmäiset versiot, esimerkiksi meta-kuvaukset, alt-tekstit ja käännösten raakaversiot.
• Kuvituskuvat ja taustat silloin, kun valokuvaa ei ole eikä kuvapankista löydy sopivaa.
• Koodi. Tekoälyä hyödyntävät editorit kirjoittavat komponentteja ja testejä, ja Webflow'ssa ja Framerissa on omat tekoälytoimintonsa.
• Sivuston omat ominaisuudet, kuten haku, joka vastaa kävijän kysymykseen sivuston sisällön pohjalta.

Hyöty on nopeudessa. Tulos pitää kyllä silti lukea, koska malli kirjoittaa yhtä sujuvasti oikeaa ja väärää tietoa. Yrityksen äänensävy ja tuotteiden yksityiskohdat ovat juuri niitä kohtia, joissa malli joutuu arvaamaan.

Saako tekoälyllä tehtyä tekstiä julkaista verkkosivuilla?

Saa. Google linjasi helmikuussa 2023, että se arvioi sisällön laatua eikä tapaa, jolla sisältö on tehty. Roskapostiksi se laskee tekstin, jota tuotetaan massana vain hakusijoitusten manipuloimiseksi. Ratkaisevaa on siis sama kuin ennenkin: löytääkö lukija sivulta jotain, mitä ei saa muualta.

Haku on muuttunut toisellakin tavalla. Google näyttää osassa hakuja tekoälyn kirjoittaman yhteenvedon, ja ChatGPT ja Perplexity vastaavat kysymyksiin verkkosivuja lähteinä käyttäen. Sivua lukee siis kävijän lisäksi malli, joka tiivistää sen jollekulle toiselle.

Generatiivinen tekoäly vs. tekoäly

Tekoäly on yläkäsite kaikille järjestelmille, jotka tekevät jotain älykkääksi miellettyä. Generatiivinen tekoäly on yksi sen osa-alue. Verkkokaupan suosittelukone ja kasvojentunnistus ovat tekoälyä, mutta eivät generatiivista, koska ne eivät tuota uutta sisältöä. Arkipuheessa ”tekoäly” tarkoittaa nykyään usein juuri generatiivisia työkaluja, ja siksi keskustelussa puhutaan helposti ristiin.