Saavutettavuusdirektiivi

Saavutettavuusdirektiivi ja esteettömyysdirektiivi menevät puheessa helposti sekaisin, eikä ihme. Suomessa molempien digitaalisia palveluja koskevat vaatimukset on koottu samaan lakiin, lakiin digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019). Sitä kutsutaan yleensä digipalvelulaiksi. Kun joku vuoden 2025 jälkeen kysyy, koskeeko saavutettavuusdirektiivi hänen yritystään, hän tarkoittaa yleensä esteettömyysdirektiiviä.

Mitä saavutettavuusdirektiivi edellyttää julkiselta sektorilta?

Direktiivi (EU) 2016/2102 hyväksyttiin lokakuussa 2016. Digipalvelulaki tuli voimaan 1.4.2019, ja vaatimuksia alettiin soveltaa vaiheittain: 23.9.2018 jälkeen julkaistuihin verkkosivustoihin 23.9.2019 alkaen, muihin verkkosivustoihin 23.9.2020 alkaen ja mobiilisovelluksiin 23.6.2021 alkaen.

Velvoitettuja ovat viranomaiset, kuten ministeriöt, kunnat, hyvinvointialueet ja korkeakoulut, sekä julkisoikeudelliset laitokset. Suomessa lain piiriin kuuluvat lisäksi muun muassa pankki- ja vakuutuspalvelut sekä vahvan sähköisen tunnistamisen ja maksamisen palvelut.

Käytännössä vaatimuksia on kaksi:

• Palvelun on täytettävä WCAG 2.1 -ohjeiden A- ja AA-tason kriteerit, joihin eurooppalainen standardi EN 301 549 viittaa.
• Palvelulla on oltava saavutettavuusseloste, joka kertoo puutteista ja niiden syistä ja josta käyttäjä löytää palautekanavan.

Palautteeseen on vastattava kahden viikon kuluessa. Jos vastausta ei tule tai se ei tyydytä, käyttäjä voi tehdä Traficomille selvityspyynnön tai kantelun. Traficom selvittää asian ja antaa päätöksen, johon voi hakea muutosta.

Mikä on esteettömyysdirektiivi ja ketä se koskee?

Esteettömyysdirektiivi (EU) 2019/882, englanniksi European Accessibility Act, koskee tiettyjä tuotteita ja kuluttajille tarjottavia palveluja. Vaatimuksia sovelletaan 28.6.2025 alkaen. Digitaalisista palveluista sen piiriin kuuluvat:

• verkkokaupat
• kuluttajien pankkipalvelut
• sähkökirjat ja niiden lukemiseen tarkoitetut palvelut
• henkilöliikenteen digitaaliset palvelut, kuten lippukaupat, reittioppaat ja häiriötiedotteet
• viestintäpalvelut, kuten pikaviestimet
• palvelut, joilla valitaan ja katsotaan televisio-ohjelmia ja tilausohjelmia

Mikroyritykset on vapautettu palveluja koskevista vaatimuksista. Mikroyrityksessä on alle 10 työntekijää, ja sen vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Ennen 28.6.2025 tehtyä palvelusopimusta voi jatkaa entisellään sopimuskauden loppuun, kuitenkin enintään 28.6.2030 asti.

Koskeeko direktiivi B2B-yrityksen verkkosivustoa?

Useimmiten ei. Esteettömyysdirektiivi koskee kuluttajille tarjottavia palveluja, ja Traficom määrittelee kuluttajan henkilöksi, joka hankkii palvelun pääasiassa muuhun kuin elinkeinotoimintaansa varten. Yrityksille myyvän yrityksen esittelysivusto jää näin soveltamisalan ulkopuolelle. Tilanne muuttuu, jos samalta sivustolta voi ostaa myös kuluttajana. Lisäksi julkisen sektorin asiakas voi vaatia saavutettavuutta hankintasopimuksessa, vaikka laki ei sitä suoraan edellyttäisi.

Rajatapauksissa kannattaa lukea Traficomin ohjeet saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustolta tai kysyä suoraan virastosta. Traficom on valvonut digitaalisten palvelujen saavutettavuutta 1.1.2025 alkaen. Sitä ennen valvonta kuului Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, joten vanhemmissa ohjeissa ja saavutettavuusselosteissa näkyy yhä aluehallintoviraston nimi.