Saavutettavuus

Saavutettavuus on digitaalisen palvelun ominaisuus. Saavutettava sivu toimii, vaikka käyttäjä ei näe ruutua tai ei pysty käyttämään hiirtä. Fyysisestä ympäristöstä puhutaan yleensä esteettömyytenä ja verkosta saavutettavuutena. Raja ei ole tarkka: EU-lainsäädännön suomennoksissa esteettömyys esiintyy myös digitaalisten palvelujen yhteydessä.

Hyötyjiä on enemmän kuin ensimmäiseksi tulee mieleen. Ruudunlukijan käyttäjän lisäksi saavutettavuudesta hyötyy se, joka lukee puhelinta kirkkaassa auringossa tai selaa sivua toinen käsi kipsissä. Selkeä rakenne helpottaa myös hakukoneiden työtä.

Mitä saavutettavuus tarkoittaa käytännössä?

Mittapuuna on W3C:n julkaisema WCAG (Web Content Accessibility Guidelines), suomeksi verkkosisällön saavutettavuusohjeet. Ohjeiden neljä periaatetta ovat havaittava, hallittava, ymmärrettävä ja toimintavarma. Jokaisella onnistumiskriteerillä on taso A, AA tai AAA. Suomen digipalvelulaki edellyttää WCAG 2.1:n A- ja AA-tason kriteerit, joita on Traficomin mukaan yhteensä 49. Uusin versio on WCAG 2.2, mutta lain vaatimukset viittaavat yhä versioon 2.1.

Tavallisella yrityssivustolla kriteerit tarkoittavat esimerkiksi tätä:

• Sivua voi käyttää pelkällä näppäimistöllä, ja kohdistus näkyy selvästi.
• Kuvalla on alt-teksti, jos kuva kertoo jotain olennaista.
• Tekstin ja taustan kontrasti on vähintään 4,5:1, isossa tekstissä 3:1.
• Otsikot ovat loogisessa järjestyksessä ja lomakekentillä on näkyvät nimet.
• Videoissa on tekstitys.

Koskeeko saavutettavuusvaatimus yritystä?

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) koski alun perin lähinnä julkista sektoria. Esteettömyysdirektiivin myötä se koskee 28.6.2025 alkaen myös osaa kuluttajille tarjottavista palveluista, kuten verkkokauppoja, pankkipalveluja ja sähkökirjoja. Mikroyrityksiä, joilla on alle 10 työntekijää ja liikevaihto tai tase enintään 2 miljoonaa euroa, palveluja koskevat vaatimukset eivät velvoita. Valvova viranomainen on Traficom.

Pelkästään yrityksille myyvän yrityksen esittelysivusto jää siis yleensä lain ulkopuolelle. Se ei tee saavutettavuudesta turhaa, sillä ostajakin voi käyttää ruudunlukijaa. Lain piiristä kerrotaan tarkemmin sanaston kohdassa saavutettavuusdirektiivi.

Mistä aloittaa oman sivuston tarkistus?

Automaattiset työkalut, kuten Lighthouse tai axe, löytävät osan virheistä, esimerkiksi puuttuvat alt-tekstit ja liian heikon kontrastin. Ne eivät kuitenkaan tiedä, onko alt-teksti järkevä tai pääseekö avatusta valikosta pois näppäimistöllä. Käy siksi tärkeimmät sivut läpi myös käsin. Paina ensin Tab-näppäintä sivun alusta loppuun ja katso, minne kohdistus hyppää. Kuuntele sitten sivu ruudunlukijalla, Macilla VoiceOverilla tai Windowsissa NVDA:lla. Evästebanneri on yllättävän usein se kohta, johon näppäimistön käyttäjä jää jumiin.

Halvimmillaan saavutettavuus on silloin, kun se huomioidaan jo suunnittelussa. Valmiin sivuston korjaaminen jälkikäteen tarkoittaa usein komponenttien uusimista, koska vika on rakenteessa ja toistuu jokaisella sivulla, jolla komponenttia käytetään.